Jos olet, niin et ole yksin... MUTTA miksi me toimimme usein näin päättömästi?

Vastaus löytyy pintaa syvemmältä meidän piilossa olevista arvoista, jotka salaa ohjaa meidän käyttäytymistä...
KATSO VIDEOLTA LISÄÄ!

Haluatko lisää työkaluja... tervetuloa Oman Elämänsä Johtaja -valmennus viikonloppuun ottamaan omistajuus omasta elämästäsi ja löytämään työklaut, joilla johdat kaikkia elämänalueitasi menestyksekkäästi!

PARISUHTEET OVAT SOTKUISIA SEKAMELSKOJA, JOSSA SATTUU JA TAPAHTUU JUURI SILLOIN, KUIN SITÄ VÄHITEN ODOTTAISI!
Parisuhteessa yhdistyy kahden ihmisen erilaiset tunne maailmat, erilaiset henkilöhistoriat ja erilaiset perheen-/sukujen kulttuurit.
Joten miten voisi olla edes mahdollista, että parisuhde ei olisi lähtökohtaisesti muuta kuin sotkuinen sekamelska?
MUTTA PARISUHTEIDEN YLEINEN ONGELMA EI OLE KOSKAAN OLLUT SE, ETTÄ NE OVAT SEKAMELSOJA. Ongelma on ollut se, että meiltä on puuttunut taidot navigoida näiden sekamelskojen läpi nopeasti ja vaivattomasti... JA TAIDOT SYTYTTÄÄ OMA PUOLISO JA PARISUHDE UUDELLEEN JA UUDELLEEN INTOHIMON LIEKKEIHIN.
MUTTA KUINKA OLISIMME EDES VOINEET OSATA, KUN NÄITÄ TAITOJA EI OLE MISSÄÄN OPETETTU. Luulimme, että parisuhde on asia mikä meidän pitäisi osata ihan luonnostaan, mutta mikään ei ole kauempana totuudesta.
Kukaan ei osaa ihmissuhde taitoja syntyessään, vaan jokainen alkaa opetella näitä taitoja vasta syntyessään mallittamalla omaa äitiä, isää, siskoja, veljiä ja muita kasvuympäristönsä ihmisiä sekä ympäröivää kulttuuria...
Yleensä vain huomatakseen jossain vaiheessa, että omasta luonnollisesta lähipiiristä harvoin on nuoruudessa löytynyt ihmissuhteiden tai parisuhteiden huippu ammattilaisia - vai mitä mieltä olet? Ja kun hetken mietit, että mistä olet parisuhdetaitosi mallittanut?

Jos parisuhdetaitojesi opettajat eivät olleet huippu ammattilaisia, niin... USKALLATKO OLLA LÄHTEMÄTTÄ PUOLISOSI KANSSSA MUKAAN LIEKEHTIVÄLLE TUTKIMUSTAMATKALLE VANAJANLINNAN KLASSISEN UPEAAN YMPÄRISTÖÖN?

Tsekkaa LIEKEHTIVÄ PARISUHDE -viikonlopun esite alta ja ILMOITTAUDU TÄÄLTÄ MUKAAN: https://www.heikkiharju.com/liekehtivauml-parisuhde--viikonloppu.html

Mies hermostui: "Sinä väität, että meillä on ongelmia vain sen vuoksi, että saisit meille palveluitasi myytyä. 

Valmentaja katsoi tyynenä miestä ja mies jatkoi: "Meillä oli kaikki hyvin siihen asti, kunnes vaimoni alkoi lukea sinun artikkeleitasi. Sinulta hän on saanut päähänsä, että pitää olla enemmän sitä ja enemmän tuota ja että mikään ei S%&#&na riitä!"

Valmentaja kuunteli, oli hetken hiljaa ja kysyi sitten: "Miksi sinä olet täällä? Miksi suostuit tapaamaan kahden kesken?"

Mies röyhisti rintaansa ja sanoi: "No koska vaimoni halusi ja tämä kai kuuluu tähän hommaan."

Valmentaja kysyi uudelleen: "Mutta miksi Sinä tulit tänne? Miksi SINÄ suostuit tapaamaan?

Mies hermostui uudelleen: "Enkö jo vastannut?"

Valmentaja vastasi välittömästi: "ET. Joten miksi tulit?"

"Tämä on ihan turhan päiväistä. Ei tästä kuitenkaan mitään apua ole", mies sanoi.

"Siinä olet kyllä oikeassa", valmentaja totesi.

"Missä?", mies kysyi.

Valmentaja päätti antaa miehelle painetta, "Siinä, että tämä on ihan turhanpäiväistä. Istumme tässä kuluttaen meidän molempien aikaa. Tulit tänne muka vaimosi takia, mutta todellisuudessa tulit itsesi takia. Tulit tänne koska uskoit saavuttavasi sillä jotain. Mitä ajattelit saavuttavaa?"

"Mitä hittoa sä puhut", mies murahti.

"Sinä tuli tänne itseäsi varten. Ajattelit, että sitten kun olet käynyt täällä, niin saat pisteitä vaimoltasi ja sitten hän on tyytyväinen ja asiat taas rullaavat omalla painollaan, eikä hän koko ajan ole "vaatimassa" jotain. Olenko oikeassa?", Valmentaja kysyi.

Mies pohti hetken ja vastasi: "Mitä sitten vaikka olisin tullutkin itseäni varten?"

"Jokainen tulee itseään varten, mutta kyse on enemmän siitä, että onko jokainen valmis tekemään asioita edistääkseen tilannettaan."

"Mitä tarkoitat?" Mies kysyi.

"Tarkoitan, että vaimosi halusi tavata parisuhdevalmentajan kanssasi ja sinä et vielä siinäkään vaiheessa halua kuunnella häntä. Et halua kuunnella mitä hän kaipaa. Tai olen ehkä liian ankara sillä ehkä et uskalla kuulla mitä hän kaipaa, koska pelkäät, että sinä et riitä hänelle. Ehkä siksi esität olevasi kovempi kuin olet. Esität, että sinuun ei satu ja jatkat karkuun juoksemista töihin, stressiin, harrastuksiin ja väsymykseen.", Valmentaja sanoi ja jäi katsomaan sanojensa vaikutusta.

Mies hengitti syvään ja valmentaja ei ollut varma, että hyökkääkö tämä hänen kimppuunsa vai suostuuko hän ottamaan sanat vastaan.

Molemmat olivat hetken hiljaa ja vain tuijottivat toisiaan intensiivisesti, kunnes mies aloitti: "Et sä taidakaan olla mikään pelle, sullahan on munaa."

Valmentaja nauroi helpottuneena siitä, että sanat olivat uponneet ja bluffaus oli toiminut toivotusti. Sitten hän jatkoi: "Mitä mieltä siis olet? Eli miksi tulit tapaamaan minua?"

Mies huokaisi syvään ja totesi: "No kyllähän mä tiedän, että ei meillä kulje ja en hitto vieköön tajua, että missä mättää. Tai että ei meillä ole mitään isompia ongelmia, mutta ei meillä myöskään ole sitä liekkiä mitä meillä on ennen ollut. Ja vaikka meillä makuuhuoneessa homma toimii, niin silti välillä tuntuu, että rakastelun jälkeen me ollaan aika etäällä toisistamme ja senhän pitäis olla just toisin!".

"Haluaisit siis saada selville mistä on kyse", valmentaja kysyi.

"No siksihän mä tässä oon.", mies vastasi.

"No siinä tapauksessa tarjolla on pelkästään hyviä uutisia", valmentaja sanoi ja jatkoi: "Suurin osa pariskunnista ei edes tajua sitä mikä mättää heidän suhteessaan ja kaikki on usein hyvinkin pitkään ihan ok, kunnes sitten yhtäkkiä asiat eivät olekaan enää ok. Ja minua parisuhdevalmentajana hirvittää se, että asioiden annetaan mennä niin kauan väärään suuntaan ennen kuin havahdutaan siihen, että parisuhdetta pitää arvostaa ja sen liekkiä ruokkia säännöllisesti.

Isoin haaste on yleinen luulo, että meidän pitäisi osata nämä parisuhde asiat luonnostaan ja samaan aikaan kukaan ei tunnu huomaavan, että mistä omat parisuhde taidot ovat peräisin... Mistä muuten sinä olet oppinut sinun parisuhdetaitosi?", valmentaja kommentoi ja kysyi.

"No en mä tiedä. Vanhemmilta kai.", mies vastasi.

"Niin ja tietenkin kaikesta mitä olet nähnyt ja kuullut parisuhteisiin liittyen ympäristöstäsi, eikö totta?", valmentaja sanoi.

"Totta", mies vastasi.

"No mitä luulet, että onko nämä parisuhde taitojen "opettajat" ympäristössäsi ollut parisuhteiden huippu ammattilaisia ja menestyneet huikeasti suhteissaan?", valmentaja kysyi.

"No ei todellakaan", mies vastasi ja jatkoi: "Et voi edes kuvitella millaisia suhteita minulla on ollut mallina. Ei ne edes ollut mitään suhteita, pelkkää sekamelskaa vain.", mies sanoi.

"No todellakin voin kuvitella, sillä olen kuullut ihan kaikenlaista maan ja taivaan väliltä tässä työssäni", valmetaja sanoi ja jatkoi sitten: "Tiedätkö, että parisuhteissa menestyminen on itseasiassa hyvin yksinkertaista, koska on vain tiettyjä asioita mitä on huomioitava ja joita on toistettava, jotta suhde voi liekehtiä pysyvästi!."

Mies alkoi todella kiinnostua ja valmentaja huomasikin hetken koittaneen: "Jos todella haluat ottaa kontrollin siitä minne teidän suhde on kulkemassa, niin otat vaimosi ja lähdette Marraskuun lopussa mukaan LIEKEHTIVÄ PARISUHDE-viikonloppuun Vanajanlinnaan ja näytän sinulle polun miten sytytätte suhteenne pysyvään liekkiin. MUTTA älkää tulko, jos sinä et ole valmis kuuntelemaan sitä mitä puolisosi kaipaa. Älkää tulko jos haluat edelleen jatkaa sitä ajatusta, että sinä osaat jo kaiken ja haluat edelleen syytellä vaimoasi hänen jatkuvista "vaatimuksistaan."

"Mies katsoi valmentajaa epäröiden ja totesi: "Mikset kerro mistä on kyse nyt heti?"

"Koska ei meillä ole mitään kahdestaan tehtävänä. Nyt kun olet avoin, niin sinun pitää olla avoin ymmärtämään naistasi ja se vaatii mieheyttä jollaisesta useimmat miehet eivät tiedä mitään ja se on jotain mistä naiset yleensä joutuvat vain haaveilemaan.", valmentaja pyrki edelleen provosoimaan edessään istuvaa alfaurosta.

Miehen kierrokset alkoivat taas nousta, joten valmentaja käytti tätä hyväkseen ja kysyi nopeasti: "Otatko haasteen vastaan?"

Minkä haasteen?", Mies kysyi.

"No tuot puolisosi LIEKEHTIVÄÄN PARISUHDE -viikonloppuun ja minä lupaan, näyttää mikä teillä on mättänyt jonka jälkeen näytän miten sytytätte suhteenne pysyvään liekkiin.", valmentaja haastoi ja jäi odottamaan vasta haastetta.

Mies katsoi tiiviisti valmentajaa ja kysyi: "No mikä haaste tuo on? Mitä takuita sinulla on antaa, että osaat auttaa meitä?"

Valmentaja nousi seisomaan miehen eteen ja ojensi kätensä samalla, kun sanoi: "Jos ette ole enemmän liekeissä kuin suhteenne alussa viikolopun päättyessä, niin minä tarjoan tuon viikon lopun koulutuksen teille ilmaiseksi, joten ette voi hävitä mitään."

Mies nousi ja tarttui valmentajan käteen sanoen: "Haaste vastaan otettu nähdään Vanajan linnassa."
- - - - - - - - - - - - - 
Pariskunta suuntaa vanajanlinnaan LIEKEHTIVÄ PARISUHDE -viikonloppuun ja seuraavassa valmennuskirjeessä kuulet miten valmentaja kohtaa tämän pariskunnan miehen ja muut miehet viikonlopun alkaessa. Kuulet myös miksi useimmilla naisilla alkaa kyyneleet valua kun valmentaja kunnioittaa miehiä heidän heidän läsnäolostaan...
- - - - - - - - - - - - - 
Ennen seuraavaa kirjettä käy tutustumassa ja varaa teillekin paikka LIEKEHTIVÄ PARISUHDE -viikonloppuun tästä: https://www.heikkiharju.com/liekehtivauml-parisuhde--viikonloppu.html

Viikonloppu pidetään Vanajanlinnan upeassa ympäristössä 22.-24.11.2019 ja paikkoja on vielä muutama jäljellä!

​"Pariskunta meni parisuhde valmennukseen...
He kertoivat terapeutille, että heillä on ihan ok suhde, mitä nyt tietysti välillä pientä riitaa tai no: "ehkä meillä tuo mies enemmän vetäytyy omiin oloihinsa, niin ei saa edes kunnon riitaa aikaiseksi" -nainen tokaisi.

Mies kuitenkin sanoi, että: "kyllä se puoliso siitä sitten aina laantuu ja rauha palaa maahan ja kaikki on taas hyvin". Mies luuli, että kaikki on oikeasti hyvin...

Sitä mitä mies ei tiennyt oli, että nainen oli jo loputtomon kypsynyt miehen mitättömään läsnäoloon, siihen että hän aina antaa periksi ja lähtee karkuun, että hän ei enää jaksa. Nainen sanoi valmentajalle kahden kesken: "Olen tehnyt päätöksen itseni kanssa, että kun meidän poika kasvaa täysi-ikäiseksi ja muuttaa pois, niin minä lähden samaan aikaan. En ole täällä sekuntiakaan kauempaa enää palvelemassa muita... minä haluan vielä elää ja kokea, mutta tuo mies ei mihinkään muuhun keskity kuin itseensä".

Parisuhdevalmentaja kuunteli, kysyi muutaman kysymyksen ja jäi katsomaan naista mietteliäänä... Lopulta hän kysyi vielä naiselta: "Onko sinun vaikea ottaa vastaan huomioita muilta ihmisiltä? Tarkoitan, että onko sinun helpompi olla avuksi ihmisille ympärilläsi, kuin olla palveltavana?".

Nainen katsoi valmentajaa hämillään ja kysyi, että:"mitä tarkoitat?"
Tarkoitan, että: "onko sinun välillä helppo vain olla ja antaa muiden huolehtia sinun tarpeistasi ja nauttia siitä, kun toiset tekevät miellyttäviä asioita sinulle ja ihania asioita puolestasi?".

Nainen vastasi hieman närkästyneenä: "ei se kuule noin mene meillä tai siis tarkoitan, että ei se ole meidän suhteessa mahdollista, koska jos minä en huolehdi asioistani, niin niistä ei huolehdi kukaan. Ja lisäksi minun on huolehdittava myös poikani asiat ja oikeestaan ennen mun piti huolehtia ton miehenkin asioista, mutta sitten tein lopun siitä. En saamari jaksa aikusta miestä passata!".

Valmentaja jatkoi kommentoimalla: "En tarkoittanut pelkästään teidän suhdetta, vaan tarkoitin, että jo ennen teidän tapaamistakin ja kaikissa suhteissa sinulla taitaa olla vaikea ottaa vastaan ihania asioita... ja toisaalta juuri niitä asioita mitä kuitenkin kaikkein eniten tahdot. Eikö vaan?".

Ja valmentaja lisäsi: "Hulluinta kaikissa ihmissuhteissa, parisuhde mukaan lukien on se, että me koulutamme ihmiset kohtelemaan meitä tietyllä tavoin ja lopulta olemme vihasia heille siitä, että he ottivat oppimme vastaan. Sinulle on käynyt näin ennenkin eikö totta? Edellisessä suhteessa tai sisarusten ja ystävien kanssa...

"Se on totta." -nainen vastasi.

"Ja todellisuudessa olet turhautunut miehellesi, koska suhteen alussa miehesi kyllä yritti antaa sinulle, mutta sinä et osannut ottaa sitä vastaan, joten lopulta koulutit hänet hänet ottamaan vastaan, jotta sinä saat antaa. Ja hän oli hyvä oppilas, eikö vain. Vähän liiankin hyvä, vai mitä? Sinä kun toivoit, että hän repisi sinut auki. Näkisi lävitsesi, ei suostuisi sinun palveltavaksi vaan vapauttaisi sinut siitä taakasta, että sinun pitää olla vain muita varten, eikä omalle itsellesi ole tilaa missään... olenko yhtään jäljillä?" -valmentaja kysyi?

Nainen veti syvään henkeä ja alkoi nauraa epäuskoisena: "oikeasti älä nyt viitsi!", mutta pohdittuaan hetken nainen katsoi valmentajaa alta kulmien ja ennen kun hän ehti sanoa vielä mitään...

Valmentaja kysyi vielä: "Tunnustele hetki tilannetta, jossa miehesi yhtäkkiä alkaisikin huomioida sinua ja antaa sinulle... Miltä se tuntuisi... huomaatko vastustuksen sisälläsi... huomaatko miten pelottavalta se tuntuisi, vaikka samalla kiehtovalta ja juuri siltä mitä kaipaat. Mutta ennen kaikkea huomaatko, että tunne on ristiriitainen: Haluan sitä ja pelkään sitä. Pelkään sitä koska en ole koskaan kokenut mitään sellaista keneltäkään elämässäni. Pelkään, että jos avaan itseni hänelle, niin hän lopulta kuitenkin lähtee pois, satuttaa minua... Huomaatko mitään tämän kaltaista?

Nainen hengitti syvään, tunsi kipristelyä vatsansa pohjassa ja totesi hiljaisella äänellä: "juuri noin se on.".

"Oletko siis väsynyt mieheesi ja suhteeseenne vai oletko väsynyt siihen, että et anna itsesi hengittää vapaasti ja ottaa vastaan kaikkea sitä hyvää mitä todella ansaitset (ja sinä todella ansaites vain parasta!)? Oletko väsynyt suhteeseenne vai oletko väsynyt torjumaan miehesi pyrkimykset olla sinulle mies ja täyttää tarpeesi?", valmentaja kysyi ja jatkoi heti perään: "Tiedän, että odotit tuolta mieheltä enemmän. Odotit, että hän repisi sinut auki. Ei antaisi sinun palvella häntä, niin kuin kaikkia muita, vaan nousisi omaan voimaansa ja vapauttaisi sinut viemällä päätösvallan sinulta. Oi odotit niin kovin, että voisit hänen kanssaan päästää irti, päästää irti kontrollista, edes hetkeksi... Mutta hän ei ole repinyt sinua auki, eihän? Hän on ollut ystävällinen ja kiltti.. välillä taas vetäytynyt omaan maailmaansa ja sitten yrittänyt tehdä elämästäsi helppoa mitä erilaisemmilla tavoilla, mutta hän ei ole kohdannut sinua... Mutta tiedätkö mitä?"

"Hän on yrittänyt antaa kaikkensa ja hän on vielä onnettomampi kuin sinä!" 
Nainen katsoi valmentajaa epäuskoisena...

Valmentaja jatkoi: "Miehesi elää lannistuneena hiljaisen kärisymksen keskellä, koska ei ole saanut sinua syttymään. Miehelle se, että oma nainen on onneton hänen kanssaan on elämän suurin tragedia...  useimmat miehet esittävät muuta ja lähtevät pakoon esimerkiksi töihin tai harrastuksiin, mutta silloin kun he eivät ole onnellisia parisuhteessaan, niin mikään ei tunnu oikein miltään ja siksi he juoksevat vielä kovempaa karkuun kärsimystään. He tuntevat itsensä epäonnistuneiksi ja arvottomiksi, koska eivät osaa ja tulevat torjutuksi naisensa toimesta uudelleen ja uudelleen.

Anna kun paljastan sinulle salaisuuden" -valmentaja sanoi. "Kukaan ei ole opettanut miehellesi miten parisuhteessa tulisi toimia, miten naista huomioidaan tavalla, jolla hän haluaa tulla huomioiduksi ja miten oma nainen ja suhde sytytetään liekkeihin uudelleen ja uudelleen... ja siltikin hän on yrittänyt ja surkean epäonnistumisen myötä hän on menettänyt toivonsa ja elää nyt mieluummin illuusiossa, että teillä on kaikki ok, kuin kohtaisi jälleen kerran torjunnan sinun suunnastasi. Hän pelkää menettäneensä sinut jo nyt ja elää vain toivossa, että sinä et lähtisi...

"Mutta tiedätkö mikä on vielä suurempi salaisuus?" -valmentaja kysyi naiselta.

"No" -nainen vastasi.

"No se, että kukaan ei ole opettanut sinulle, miten avautua vastaanottamaan, kukaan ei ole opettanut sinulle, miten voit ruokkia miehen sielua, siten että hän ei lopeta jahtaamasta sinua koskaan, kukaan ei ole opettanut sinua viettelemään miehesi pimeää puolta, eikä kukaan ole opettanut sinua nauttimaan miehesi voimasta repiä sinut auki sydäntäsi ja sieluasi myöten vastaanottamaan hänen syvä ja turvallinen rakkautensa, niin rajusti, että et tiedä missä suunnassa on keittiä, missä olohuone ja missä makuuhuone, kukaan ei ole opettanut sinua ottamaan vastaan turvaa, jonka miehesi epätoivoisesti haluaisi sinulle tarjota... 

On siis hyviä ja huonoja uutisia. Huonot uutiset ensin. Molemmat teistä on oppinut parisuhdetaitoja paikoista, jossa parisuhteissa on vain riitoja, vetäytymistä ja parhaimmillaankin vain ystävyyttä ja kumppanuutta. Hyvät uutiset taas ovat ne, että kuka vain voin oppia sytyttämään suhteensa liekkeihin ja vielä yllättävän nopeasti. Kyse ei ole tähti tieteestä, vaan muutamasta periaatteesta sanoisinko luonnonlaista, jotka vievät minkä tahansa suhteen tuskista toivoon, jäähileistä liekkeihin muutamassa päivässä ja te voitte oppia ja lähteä harjoittelmaan näitä taitoja milloin vain...

Nainen nielaisi syvään ja vastasi: "Minä haluan oppia, koska en halua toistaa samoja virheitä vuodesta toiseen ja tiedän, että vaikka vaihtaisin miestä, niin en olisi itse yhtään sen osaavampi ja todennäköisesti toistaisin samat virheet."

Mahtavaa kuulla! -valmentaja sanoi ja jatkoi: "Tapaan miehesi huomenna ja käymme nämä samat aiheet läpi, nii uskon, että hän on sen jälkeen innokas oppimaan myös uutta. Sillä välin sinä voit jo tutustua tuosta alta LIEKEHTIVÄ PARISUHDE -viikonloppuun, jossa pääsette matkalle päivittämään parisuhdetaitonne ja sytyttämään toisenne sekä suhteenne liekkeihin...

Voit mainita tästä jo miehellesi ja samalla voit kertoa, että hän ymmärtää huomenna paremmin miksi sinä haluat hänen kanssaan kokea tämän viikonlopun Hämeenlinnan Vanajanlinnassa marraskuun lopussa!

Nainen huokasi hymyillen: "Kiitos äärettömän paljon vielä keskustelusta ja ajatuksista... teki äärettömän hyvää päästä kertomaan omat tunteeni ja saada todellinen tuuletus ajatuksilleni.

En tosin tiedä mihin tämä meidän suhteen kuljettaa, mutta ensimmäistä kertaa pitkään aikaan tunnen, että nyt on ainakin mahdollisuus...".

 --------------
Seuraavassa postissa kuulet parisuhdevalmentajan ja miehen käydyn keskustelun ja siitä syntyvän ahaa- elämyksen. (Haluatko saada seuraavaan artikkelin suoraan sähköpostiisi --> Liity valmennuskirje listalle TÄSTÄ!

Seuraavaa postia odotellessa voit tutustu alta LIEKEHTIVÄ PARISUHDE -viikonloppuun, joka pidetään Hämeenlinnan Vanajanlinnassa 22.-24.11.2019. 

Käy myös TÄSTÄ kurkaamassa, mitä aiempiin LIEKEHTIVIIN -viikonloppuihin osallistuneet kertovat kokemuksistaan:

​>Ootko koskaan pohtinut, miksi me välillä otetaan yksi askel eteen, toinen sivulle, kolmas eteen ja taas kaksi askelta taakse?

>Entä miksi me tehdään välillä ihan kaikkea muuta, kuin meidän olisi tarkoitus tehdä?

No molempiin edellisiin ja aika moneen muuhun meidän käyttäytymisessä löytyy meidän arvoista...
Henkilökohtaiset arvot itseasiassa määrittää jokaisen meidän valinnan ja päätöksen suunnan.
Haasteena meillä vain on se, että me emme yleensä tiedosta meidän arvoja tai sitä, että meillä on sekä pinta-, että piiloarvoja... ja ikävä kyllä piiloarvot kuljettavat meitä yleensä, juuri siihen "väärään suuntaan", koska emme ole niistä tietoisia, emmekä ole päivittäneet niitä ehkä koskaan...

ARVOT OMAN ELÄMÄSI JOHTAMISEN TUKENA
...Oli teemana, kun VOIMAN LIEKKI Eva-Lena Huhtala kävin haastattelemassa minua pari viikkoa sitten.
Hyviä hetkiä katselun parissa!!! (Suosittelen, että katsot useampaan kertaan sillä tässä ollaan KAIKKEIN TÄRKEIMMÄN ÄÄRELLÄ)

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
...jos haluat sparrausta ja päivättää kykysi johtaa itseäsi, elämääsi ja ihmisiä ympärilläsi 2020-luvun vaatimusten tasolle, niin tehdään se yhdessä Oman Elämänsä Johtaja- viikonlopussa 18.- 20.10.2019...
Klikkaa tästä tarkemmat speksi: https://www.heikkiharju.com/oman-elaumlmaumlnsauml-johtaja-……

Oletko koskaan toivonut, että sinun ei tarvitsisi
kamppailla itsesi kanssa?

Oletko halunnut tietää mitä oikeasti
haluat elämältäsi?

Toivonut löytäväsi rohkeuden ja keinot
toteuttaa itseäsi vapaammin?

Niin minäkin... kävin uudestaan ja uudestaan samoja haasteita läpi itseni kanssa ja ihmissuhteissa, raha-asioista puhumattakaan. Jatkuva kamppailu oman itseni kanssa, vaikka elämä samaan aikaan oli muuten ok. Minulla oli ystäviä, mielenkiinnon kohteita, toiveita ja haluja, mutta joku ei vain ollut kohdallaan… halusin enemmän, mutta en täysin tiennyt, että mitä.

Tein kovasti töitä päästäkseni eteen päin, vaikka välillä en yhtään tiennyt mihin olin menossa ja jos tiesin, niin en ollut varma että haluanko edes päästä sinne… tuntui, että olin jumissa ja jonkinlainen tyhjä epävarmuus kalvoi sisintäni. En täysin tiennyt kuka olen ja mitä haluan ja onko tämä elämä mitä elän minua varten.

Ainoa asia mistä olin varma oli, että sisälläni oli...

Halu kokea enemmän, tuntea enemmän, kohdata voimakkaammin!

Halu voida hengittää syvempään, puhua äänekkäämmin, kannustaa ihmisiä ympärilläni kovempaa ja rakastaa rajummin!

Halu unelmoida rohkeammin, toteuttaa itseäni vapaammin ja uskaltaa elää isommin!

Mutta en uskaltanut.

Pelkäsin, että en osaa…
Pelkäsin, että se mitä olen ei ole riittävää…
Pelkäsin, että minusta ei tykätä itsenäni…
Pelkäsin, että tulen torjutuksi…
Pelkäsin, että en olisi toivottu…
Pelkäsin, että lopulta kuitenkin epäonnistuisin…

Ja siksi valitsin…
> Mielummin miellyttää kuin näyttää aidon itseni…
> Varmistella ja piilottaa unelmani, haluni ja toiveeni kaikilta, myös itseltäni…
> Elää pelossa, että se mitä olen ei ole riittävää ja siksi minun pitää yrittää olla jotain mitä en ole.
>Valitsin yrittää olla, jotain mistä ihmiset ympärilläni varmasti pitäisivät…
> Valitsin elää sisäisen tyhjyyden ja epävarmuuden vallassa elämää, jossa en täysin voinut olla itseni…

Kunnes, en enää kestänyt tuota tuskaista epävarmuutta ja uuvuin… uuvuin pahasti. Niin pahasti, että minulla oli päätös tehtävänä:Jatkanko samalla tavalla vai olenko valmis muuttamaan itseäni, toimintaani ja elämääni?

Vaakakupissa painoivat samalla tavalla jatkamisen mahdolliset seuraukset: ” ehkä en palaudu uupumisesta”, ”jos palaudun, uuvunko uudestaan?”, ”jos en tee muutosta sairastunko tai pysynkö edes hengissä?”.

Ja vaakakupin toisella puolella painoi pelot: ”Jos teen muutoksen, niin mitä se tarkoittaa? Mihin sitten kuljen? En tunne tuota tulevaisuutta.”, ”Jos teen muutoksen, niin tykätäänkö minusta enää, tulenko torjutuksi, menetänkö lapseni, menetänkö ystäväni, menetänkö työni?”, ”Mitä jos teen väärän valinnan”, Mitä jos lopulta kuitenkin epäonnistun?

Molemmissa vaakakupeissa oli paljon painoa… en tiennyt mitä tehdä… kaipasin jotain, mitä nyt vasta jälkeen päin tiedän, että mitä se oli…
> Kaipasin luottamusta itseeni ja ihmisiiin ympärilläni ja elämääni…
> Kaipasin luottamusta, kaipasin rohkeutta murtautua epävarmuuksieni ja pelkojeni läpi…
> Kaipasin selkeyttä, nähdä lähelle ja kauas uudella tavalla…
> Kaipasin kykyäni muistaa unelmani ja luottamusta mahdollisuuteeni valita tulevaisuuteni…


Pitkien ja tuskaisten etsintöjen jälkeen löysin sen kaikkein eniten kaipasin…
löysin Henkilökohtaisen Läpimurtoni!


Ja olin totaalisen hämmentynyt, kun muutos lopulta tapahtuikin hetkessä…
> Se oli hetki, kun epäselvästä tuli selvää!
> Mahdottomasta tuli mahdollista!


Tällä hetkellä olen paremmassa paikassa kuin koskaan aiemmin elämässäni siitä huolimatta että:
> Epäonnistuin, mutta niin tuli tapahtua, jotta voin
oppia ja kasvaa omaksi itsekseni...

>Menetin fyysinen voimani, mutta sen alta
alkoi paljastua henkinen vahvuuteni...

> En menettänyt lapsiani, vaan löysin keinon, jopa kohdata heitä
entistä vahvemmin omana itsenäni.

> Menetin yhteyden, mutta aloin ymmärtää rakkautta ja
elämää uudella tavalla...

> Nyt elämässäni on enemmän selkeyttä, minulla enemmän energiaa,
hengitän syvempään ja puhun kovempaa  jakaen
oman näkemykseni äänekkäämmin.


Matkallani olin kaivannut kannustusta ja mentorointia löytääkseni polun
henkilökohtaiseen läpimurtooni ja olin nähnyt satoja kertoja
kasvotusten asiakkaideni kanssa kuinka
he kaipasivat sitä samaa...
Lopulta henkilökohtaisten kokemusteni, asiakastyöni ja jatkuvan opiskelun pohjalta syntyi muutama vuosi sitten jotain, mitä olin kaivannut omaan elämääni suurimpien muutostarpeiden ja -vaiheiden äärellä. Olin kaivannut tukea ja paikkaa missä saisin ymmärrystä ja selkeyttä elämääni. Saisin yhteyden itseeni ja omiin vahvuuksiini vahvemmin, sekä ennen kaikkea voisin kääntää käynnissä olevan muutoksen edukseni. Olin kaivannut paikkaa ja keinoja, jotta voisin valita tulevaisuuteni!

Syntyi Henkilökohtainen LÄPIMURTO -viikonloppu!

Ja ymmärrys, että polku läpimurtoon on aina sama ja me käymme polun läpi
useita kertoja elämässämme elämän muutos vaiheissa!

Polkua läpimurtoon voi nopeuttaa ja läpimurto ei vie aikaa vuosia, viikkoja tai edes päiviä, vaan se tapahtuu aina hetkessä!
Usein luulemme, että meidän täytyy osata, tietää tai löytää ratkaisut itse tai sitten me etsimme apua monista eri paikoista ja yritämme itse tuskastuneina ja epävarmoina yhdistellä langanpäitä toisiinsa. Joskus taas me pyydämme kyllä apua, mutta pyydämme sitä ihmisiltä, jotka eivät tiedä sen enempää kuin mekään mistä puhuvat, jolloin huonolla tuurilla menemme vain entistä enemmän sekaisin.

Haluatko sinä oppia tuntemaan polun henkilökohtaseen läpimurtoosi, toteuttaa läpimurtosi ja saada työkalut johtaa omaa elämääsi itse valitsemaasi tulevaisuutta kohti, kaiken tämän yhden viikonlopun aikana?